Archive for joulukuu 2008

Ippain kahvilasta Café Nakama

21.12.2008

(INTERNET)Ippain nimikilpailun, jossa haettiin nimeä maid-kahvilalle, on voittanut ”Café Nakama”. Voittanut ehdotus on jo hyväksytetty Kaupparekisterillä, joten se tullee Ippain tulevan kahvilan nimeksi. Kahvilalle ei kuitenkaan ole löydetty vielä sopivia tiloja, joten sen aukeamisen ajankohdasta ei ole mitään tietoa.

Valittua nimeä esitti ”Tiina Helsingistä”. Palkinnoksi hän saa 25€ lahjakortin Ippaihin sekä ilmaiset teet Café Nakamassa koko sen olemassaolon ajan.

Asiantuntijapiireissä valittu nimi on otettu vastaan tyynesti. ”Se oli loppukierrokselle valituista ehdotuksista vähiten huono”, Meidojen vapautusrintaman edustaja kommentoi. ”Kun loppukierrokselle valitut nimet julkaistiin, oltiin jo epätoivoisia. Valittu nimi on kuitenkin sellainen, joka ei aiheuta silmitöntä raivoa aina kun sen näkee.”

Nakama on japania ja tarkoittaa toveria, kollegaa, kumppania tai näiden muodostamaa piiriä. Yleinen nakama-piirien ominaisuus on, että ne eivät ole täysin avoimia, vaan niihin pitää liittyä saavuttamalla muun piirin luottamus ja kunnioitus. Esimerkkejä nakama-piireistä voisivat olla paikallisen animeyhdistykset aktiivit, curling-joukkue tai One Piecen piraattiryhmät.

Café on ranskaa ja tarkoittaa kahvia tai kahvilaa.

”On esitetty pelkoja, että valittu nimi näkyy tulevassa kahvilassa sulkeutuneena henkenä, jossa satunnaista asiakasta ei palvella yhtä laadukkaasti kuin vakiokävijöitä”, Meidojen vapautusrintaman edustaja kertoo. ”Nimi on myös nähty merkkinä kahvilan suuntaamisesta yksinomaan Japani-faneille. Fanien välisen ystävällisen ilmapiirin johdosta kaikkien Suomen japani-fanien voidaan katsoa muodostavan yksi jättimäinen nakama-piiri, jolle kahvilaa sitten markkinoitaisiin.”

Asiantuntijat kuitenkin uskovat, että Ippailla ei ole tiedetty valitun nimen hienovaraisia nyansseja, vaan tulkittu sen tarkoittavan alkuperäisen ehdotuksen selityksenä ollutta ”ystävää”. Meidojen vapautusrintaman edustaja on samaa mieltä: ”Ei ne siellä japania osaa. Eivätkä ole aikaisemminkaan jaksaneet ottaa asioista selvää. Yleisestikin heidän ymmärryksensä Japanin pop-kulttuuriin liittyvissä asioissa tuntuu olevan samaa tasoa toista vuotta näitä asioita harrastaneen teinin kanssa.”

Monet asiantuntijat myöntävät kuitenkin olevansa kateellisia voittajaehdotuksen tehneelle ”Tiinalle Helsingistä”. ”Olisin minäkin tehnyt ehdotuksia, jos alkuperäisessä kilpailuilmoituksessa olisi mainittu ilmaiset teet”, Meidojen vapautusrintaman edustaja toteaa.

Ippain edustajaa ei viikonlopun takia tavoitettu kommentteja varten, eikä oikeastaan olisi kiinnostanutkaan.

Yleisiä väitteitä maid-kahviloista, osa 1

06.12.2008

Maid-kahviloista esitetään aina välillä väitteitä, joiden perustelut jäävät vajavaisiksi. (moi kuvalauta)

Koska Meidojen Vapautusrintama tuntee vastuunsa suomalaisesta maid-keskustelun tasosta, tarjoamme tässä omia näkemyksiämme joistakin yleisimmistä väitteistä. Kommenttien esittäminen ja keskustelun jatkaminen on sallittua, ellei peräti toivottavaa.

”Maid-kahvilan pyörittäminen ei tule ikinä onnistumaan Suomessa, koska täällä ei osata palvella.”

Kieltämättä, onnistuneen kahvilan aikaansaaminen on olemattoman palvelukulttuurin Suomessa huomattavasti hankalampaa kuin esim. Jenkeissä, jossa asiakkaan hyvä kohtelu kuuluu oleellisena osana mitä tahansa palvelutilannetta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Suomessa mitenkään olla hyvää maid-kahvilaa. Niinkuin kaikkien vastaavien kansallisten yleistyksien kanssa, ne eivät sido ketään yksilötasolla. Suomestakin löytyy henkilöitä, jotka oikeasti haluavat palvella asiakkaita.

Tsukiconin fail-cafén harvoja positiivisia puolia oli tarjoilijoiden palveluhalukkuus. Tältä osin fail-café jopa herätti toivoa paremmasta huomisesta. Meidojen palveluhalukkuus ei kuitenkaan realisoitunut hyväksi palveluksi. Vaikutti siltä, että kukaan ei ollut opettanut heille, miten meidojen kuuluisi toimia. Tai näyttänyt esimerkkiä. Tai edes kertonut, mitä hyvä palvelu tarkoittaa.

Kukaan ei ole hyvä asiakaspalvelija syntyessään, ja Suomessa sellaiseksi on vaikea tulla luonnollisesti muita matkimalla, kannustavien esimerkkien puuttuessa lähes tyystin. Kuitenkin, jos halua löytyy, sellaiseksi on mahdollista oppia: yksi taito muiden joukossa. Sopivalla työntekijöiden valinnalla ja hyvällä koulutuksella jopa suomalaiseen kahvilaan on mahdollista saada päteviä asiakaspalvelijoita.

Kohta joku kuitenkin kysyy, miksi tätä ei ole tehty jo aikaisemmin missään? No tietenkin siksi, että asiakkaat eivät osaa hyvää palvelua vaatia, joten työnantajatkaan eivät siihen jaksa panostaa. Heidän mielestään kaikki on hyvin niin kauan, kun huonosta palvelusta ei tule valituksia, mikä Suomessa vaatii jo aika paljon.

”Ei sinne kahvilaan tulisi kuin pelkästään jotkut weeaboot.”

Mikähän maid-kahvilassa sitten niin erityisen weeaboota on? Paitsi tietenkin, että ilmiö on syntynyt Japanissa. Jos asiakas tulee kadulta sisään ollen täysin tietämätön japanilaisesta alkuperästä, hän kohtaa ns. ranskalaisen sisäkön, joka puhuu suomea. Yhtä japanilaista kuin hernekeitto laskiaisena pulkkamäen jälkeen.

Meidojen Vapautusrintamalla uskomme kuitenkin, että henkilökohtaisen palvelun illuusio, rentouttava ilmapiiri ja söpöt tarjoilijat ovat universaalisesti houkuttelevia. Tämä kadunmiehemme saattaisikin siis tykästyä paikkaan ja tulla toistekin.

Jälkiviisaasti ajatellen, tätä blogia ei olisi ehkä kannattanut perustaa japanilaiseen blog-palveluun, vaan käyttää jotain englanninkielistä vastinetta, tai vaikka <gasp> sitä suomalaista. Japanilainen palvelu lisää blogin ilmapiiriin turhaa weeaboo-henkeä. Tekosyynä väärälle valinnalle voisi käyttää vaikka sitä, että alunperin blogia oli tarkoitus käyttää enemmän sisäiseen viestintään, mutta tähän löytyi parempia keinoja, ja blogi keskittyi yhteydenpitoon ulkomaailman kanssa.

”Maid-kahvila ei tule ikinä olemaan taloudellisesti kannattava Suomessa.”

Tässä vaiheessa ensimmäinen tavoitteemme ei ole saada Suomeen pysyvää maid-kahvilaa, vaan olisimme tyytyväisiä, jos näkisimme yhden onnistuneen kahvilan esimerkiksi yhdessäkin Suomen monista coneista. Taloudelliset seikat eivät ole osaamisemme tai kiinnostuksemme ydinalueita. Emme ole rintamalla tehneet kannattavuuslaskelmia kahvilalle, emmekä edes tiedä, mitä kaikkia tekijöitä sellaisessa pitäisi ottaa huomioon.

Voimme kuitenkin todeta, että hyvät maid-kahvilat keräävät todella uskollisen vakio-asiakkaiden joukon, jotka tulevat kahvilaan kerta toisensa jälkeen, vaikka se kuppi kahvia maksaisikin 4-5 euroa. Lisäpalveluilla (valokuvauspalvelu meidon kanssa, kahvilan logolla varustetut oheistuotteet yms.) yhden asiakaskäynnin keskimääräistä liikevaihtoa voidaan kasvattaa tavallista kahvilaa suuremmaksi.

Toisaalta maid-kahvila vaatii tavallista kahvilaa enemmän työntekijöitä, ja työvoima on Suomessa kallista.

Kunnioitamme kaikkia yrittäjiä, jotka päättävät ottaa riskin perustamalla maid-kahvilan kylmään ja pimeään Suomeen. Kunhan he tekevät sen oikein, eivätkä maid-kahvilan irvikuvana.

Tervehtimisen käytännöt

04.12.2008

Aikaisemmassa ohjekirjoituksessa ei ehditty käsitellä vielä ollenkaan käytännön asioita tervehtimisestä, joten keskitytään nyt niihin.

Tervehtimisessähän tärkeintä on keskittyminen vain tervehdittävään asiakkaaseen. Keskittyminen helpottuu, jos tervehtiminen tapahtuu jollain tavalla rajatussa tilassa. Japanilaisissa maid-kahviloissa usein on sisääntulotila rajattuna jotenkin, edes henkisesti. Yleisiä rajauselementtejä ovat kassatiski, viherkasvit tai naulakko. Oikein suunniteltu eteinen estää sivuille vilkuilun yhtä hyvin kuin hevosten silmälaput, vaikka ensisilmäyksellä sen olemassa oloa ei edes huomaisi.

Jos maid-kahvilassa tavoitellaan Akihabaran henkeä, tervehtiessä pitää kumartaa. Tähän tilanteeseen hyvä kumarruksen syvyys on 30 astetta. Liian syvä kumarrus vaikuttaa läpinäkyvältä mielistelyltä. Liian matala puolestaan tuntuu turhan hätäiseltä. Kumartamisessa erityistä huomiota pitää kiinnittää sen rauhallisuuteen. Sopivan hidas kumarrus viestittää asiakkaalle, ettei tässä olla jäniksen selässä vaan meillä on reilusti aikaa yhdessä. Näin, vaikka kunnolla kumartamiseen menee ehkä sekunti pitempään kuin hätäiseen kumarrukseen.

Hymyileminen on tärkeä. Niinkuin kaikessa asiakaspalvelussa, hymy viestittää ystävällisyyttä ja palveluhalukkuutta. Maid-kahviloissa palvelu on kaikki kaikessa, joten myös hymyn pitää olla kohdallaan. Täydellisyyttä lähestyy luonnollinen ja vieno hymy, jossa suun lisäksi myös silmät hymyilevät.

Japanilaisissa maid-kahviloissa asiakasta tervehditään yleensä sanomalla ”Okaerinasaemase, goshujin-sama.” Eli ”Tervetuloa takaisin [kotiin], isäntä.” Suomen oloihin fraasia joudutaan hieman korjaamaan.

Isäntähän tarkoittaa suomen kielessä maatalon omistajaa. Jopa siinä määrin, että torpparit eivät olleet isäntiä omalla torpallaan, joka siis ei ollut talo, koska sijaitsi vuokramaalla. Talon merkitys sanana on muuttunut vuosien saatossa, mutta isännällä on edelleen varsin agraarinen sävy. Siitä on siis päästävä eroon.

Sopivaa korvaajaa voitaisiin etsiä 1800-luvun kartanoelämästä. Meidojen Vapautusrintaman saamien tietojen mukaan kartanoiden palvelijattaret kutsuivat työnantajiansa yksinkertaisesti ”herra” tai ”rouva”, paitsi jos heillä oli jotain ylimääräisiä titteleitä, jolloin käytettiin saksasta tuttua tyyliä: ”herra tohtori”, ”herra kreivi”, ”rouva opettajatar”, yms. Tuntemattomalle vain ”herra” tai ”rouva”.

Suomessa ei ole fraasia, jota sanottaisiin yleisesti kotiin palatessa. Perheenjäsenet tervehtivät tosiaan, mikäli sattuvat eteisessä tai käytävällä törmäämään, ja silloinkin sanovat yleensä vain ”moi”. Sopivaa tervehdystä haettaessa tässä kohtaa pitäneekin irtaantua kontekstista ja valita sopiva, yksinkertainen lause, jolla asiakas tuntee itsensä tervetulleeksi. Ja mikä olisikaan helpompi tapa toivottaa tervetulleeksi kuin sanoa ”tervetuloa”?

Kun nämä osat yhdistetään, saadaan tervehdykseksi ytimekäs ”Tervetuloa, herra.”

Kertaukseksi vielä tervehtimisen tapahtumakulku: Uuden asiakkaan huomattuaan meido menee asiakkaan luo hymyillen, kumartaa ja sanoo ”Tervetuloa, herra.”

Ja tuon lauseen perusteluun meni sitten 2 pitkähköä blogipostausta. Taitaa kulua tovi jos toinenkin, ennen kuin näiden ohjeiden asiakas saadaan kahvilasta ulos…