Archive for the ‘Conit’ Category

Meidokulttuurin kehitys Suomessa vuodesta 2009 vuoteen 2012

19.02.2012

Vuodesta 2009 ja Suomen ensimmäisistä kunnollisista meidokahviloista on kulunut aikaa kohta kolme vuotta, ja mikä on muuttunut? Valitettavasti ei oikein mikään.

Meidokahviloita on edelleen samoissa paikoissa: Desuconeissa ja Kitaconeissa. Kummatkin ovat oikeasti merkittävissä asioissa suunnilleen samassa tilanteessa kuin kolme vuotta sitten, kun tapahtumat järjestivät ensimmäiset kahvilansa. Kaikki kaupalliset ideat meidokahviloista on haudattu vähin äänin. Ainoa toivo kaupallisesta meidotoiminnasta on koko animekansan lempikahvila Manga Café, jonka voisi ehkä suostutella järjestämään meidoteemaisen viikon tai viikonlopun isompiin tiloihin asettauduttuaan.

Kitaconista tosin ei ole vieläkään henkilökohtaisia kokemuksia, kun on se Kemi nyt vaan melkoisen kaukana. Kukaan muu kuin vapautusrintama ei tunnu kirjoittavan mitään muuta kuin ”söpöt meidot ja ihan jees” -tyylisiä kommentteja meidokahviloista, mutta tälläisten lyhyiden rivien välistä on jäänyt se vaikutelma, että samalla konseptilla mennään kuin 2009. Olisi kiva kuulla kahvilassa asioineilta kertomuksia siitä, mikä tilanne pohjoisen perukoilla oikeasti on.

Desuconeissa sen sijaan tarkastuskäyntejä on tehty kahvilan jokaiseen inkarnaatioon. Vuodesta 2009 vuoteen 2010 tapahtui muutos, kun Sibeliustalon ravintola palasi yhdestä ohjelmasaleista takaisin omiin tiloihinsa. Tämä helpotti kahvilan tilanpuutetta. Samalla hinnat pomppasivat oikeiden kahviloiden hintatasolle. Vuosi 2011 toi tullessaan erikseen rajatun tilan meidokahvilalle, varaten ison osan kahvilasta noutoasiakkaille ja ruokailijoille. Frostbitessä tilojen erottelu jopa näkyi kahvilassa, eikä jäänyt arvausten varaan.

Kun otetaan vielä huomioon, että joka vuosi on myös vaihdettu meidoasut ja osa meidoista, saadaankin varsin kattava lista tehdyistä uudistuksista. Yksikään uudistuksista ei liity kahvilan meido-osuuteen, vaan lähinnä siihen kahvilaan. Kun nyt lukee kesän 2009 kahvilasta kirjoitettua arvostelua, tuntuu kuin monessa asiassa oltaisiin lähinnä taannuttu.

Valokuvat: Mika Valtonen, tuntematon, Veera Kontiokari, Eetu Lampsijärvi

Asut sentään ovat uudistuneet vuosien varrella

Silloin edes yritettiin, vaikkei aina muistettu, osattu tai kehdattu. Sittemmin kaikki muu kuin tarjoilijoiden vakiotyöt on jäänyt lähinnä yksittäisten meidojen kulloisenkin fiiliksen varaan. Onko kahvilan järjestäminen oikeaksi meidokahvilaksi osoittautunut liian vaikeaksi, puuttuuko motivaatiota viedä asiat loppuun asti, vai pelätäänkö liikaa yleisön reaktioita?

Vapautusrintama on kyllä nauttinut jokaisesta kahvilakäynnistään. Meidot ovat olleet söpöjä ja palvelu sinänsä hyvää. Aina on silti jäänyt sellainen olo, että jotain on jäänyt puuttumaan.

Desuconin pitäisi päättää selkeämmin, mitä se kahvilaltaan haluaa ja keille kahvilaa tehdään. Jos meidokahvilasta yrittää tehdä sellaista, että siellä viihtyy ihan joka ikinen, ja asiakkaiden ei tarvitse missään nimessä opetella mitään uutta kahvilassa viihtyäkseen, tulee lopputuloksesta takuuvarmasti vesitetty fiilis. Kohderyhmän rajaaminen voi olla paras tapa kahvilan kehittämiseen.

Café Ichigo – kourallinen söpöyksiä

15.06.2009

Desuconissa oltiin, ja olihan se kertakaikkiaan mainio tapahtuma: hyvää ohjelmaa ja rentoa meininkiä. Desuconista on kuitenkin kirjoitettu jo tarpeeksi muualla. Täällä keskitymme olennaiseen, eli Desuconin maid-kahvilaan Café Ichigoon.

Suoritimme ”mansikkapaikalle” kaksi tarkastuskäyntiä, toisen lauantaina pahaan ruuhka-aikaan ja toisen sunnuntaina, kun jonoa ei ollut enää juuri lainkaan. Lauantaina kahvilaan vei kaksi jonoa, toinen pöytään istujille tarkoitettu ja toinen kahvilasta särvintä noutamaan tulleille. Paikalla oli järjestyksenvalvoja opastamassa meidät oikeaan jonoon. Jonossa vierähtikin sitten tovi, mutta mitä tahansahan sitä kestää saadakseen kokea maid-kahvilan ihanuuden!

Loppujen lopuksi pääsimme jonon kärkeen, eikä aikaakaan kun meido tulikin jo meitä hakemaan. Sydämemme sulivat silkasta ihastuksesta, kun tuo mustavalkoiseen maid-mekkoon pukeutunut sulostus saapui luoksemme ja toivotti meidät tervetulleiksi. Yritimme parhaamme pitää päämme kylminä ja kriittisyyden mielessä, mutta tämä osoittautui liian vaikeaksi tehtäväksi. Testiryhmän kollektiiviseen muistiin jäi nimittäin tyhjiä aukkoja käynneistä. Pätkiä, joista kukaan ei muista, mitä silloin tapahtui. Syytämme tästä meidojen söpöyttä, joka hetkittäin lamaannutti kaikki testiryhmän aistit puhtaalla ihanuudellaan.

Täytimme jo kuuluisaksi tulleen lomakkeen Desuconissakin

Täytimme jo kuuluisaksi tulleen lomakkeen Desuconissakin

Desuconin jälkeen käytyjen pitkien keskustelujen pohjalta päädyimme  tämännäköiseen arvostelulomakkeeseen. Seuraavaksi perustelemme arvosanat kohta kohdalta:

Tervehtiminen:

Meitä tervehdittiin sanoilla ”Tervetuloa Café Ichigoon!” Meitä palvelleet meidot hymyilivät kivasti, ja meille tuli tervetullut olo. Pieni miinus täytyy kuitenkin tähän kohtaan antaa: kumarrus oli turhan hätäinen molemmilla käynneillä. Hätäinen kumarrus rikkoi hiukan tunnelmaa, antaen alusta alkaen kiireisen vaikutelman.

Toisaalta hätäisen kumarruksen pystyi tulkitsemaan johtuvan ujoudesta ja tottumattomuudesta. Mikä lisäsi meitä vastaanottaneiden meidojen söpöysauraan vasta-alkaneisuuden vihreää sävyä, korostaen meidojen söpöyttä entisestään. Oliko hätäisät kumarrukset sitten hyvä vai huono asia? Mene ja tiedä.

Ruokalista:

Ruokalista tuli ripeästi, toisella kerralla meidolla oli se suoraan mukana, toisella kerralla meido haki sen välittömästi näytettyään paikkamme. Niin, nimenomaan ”sen”. Saimme nimittäin molemmilla kerroilla vain yhden ruokalistan, joka teki tilauksista päättämisen hankalaksi samaa listaa kädestä toiseen kierrätettäessä.

Tilauksen ottaminen:

Molemmilla kerroilla meido kirjoitti tilauksen sutjakasti muistiin, mutta vain toisella kerroista tilaus varmistettiin toistamalla. Ei mene edes kiireen piikkiin, sillä tilaus toistettiin lauantaina kiireisenä aikana, mutta ei enää sunnuntaina. Hassua.

Tarjoilu:

Tarjoilu oli sinänsä hyvää, mutta ei kovin meidomaista. Jokainen ryhmästämme sai kyllä juomansa nenänsä alle asetettuna, mutta mitään varoitusta asiasta ei annettu. Meidot vain hyökkäsivät takaa päin kimppuun. (Suddenly, maids from behind?) Muilta kohdin tarjoilu oli mukavan kiireetöntä vaikka ympärillä olikin melkoinen hulabaloo käynnissä. Tarjoiltuaan meido toivotti ainakin toisella kertaa ”Hyvää ruokahalua!”, mikä oli testiryhmämme mielestä turhan kliininen toivotus maid-kahvilaan.

Esillepanon söpöys:

Esillepano oli melko mitäänsanomaton. Tee ja kahvi tarjoiltiin värillisissä mukeissa, jotka tuotiin pöytään ilman asettia. Limut tarjoiltiin korkeajalkaisissa viinilaseissa, mikä oli vähän outo ratkaisu. Leivokset näyttivät ihan leivoksilta, niin hyvässä kuin pahassakin.

Viimeistelypalvelu:

Ainoa tätä laatua löytynyt palvelu oli limun kaataminen lasiin pöydässä. Teen joutui itse tekemään pöydässä teepussista, kahviin sai itse sotkea maidot ja jopa sandwich tuli pöytään avaamattomassa muovipaketissa. Jälkimmäinen oli jo suorastaan heikko esitys ja toi jostain syystä mieleen Esson baarin.

Maksaminen:

Laskua sai lauantaina odottaa hyvän tovin, mistä varmaan saa syyttää nouto-asiakkaita. Meidot kun näyttivät jonottavan kaikki samalle kassalle, missä noutajiakin rahastettiin. Sunnuntain käynnillä lasku tuli kuitenkin nopeasti.

Lähteminen:

Poissaattamista ei ollut, ja jäähyväisetkin olivat epämääräiset. Tämän ymmärsi lauantaina, kun hoppua riitti, mutta ei enää sunnuntaina, kun meidoilla ei näyttänyt kovin paljoa kiirettä pitävän. Sääli, sillä poissaattaminen olisi antanut vahvan lopetuksen kahvilakäynnille ja lisännyt sen arvoa tapahtumana ja elämyksenä. Nyt yleisvaikutelma oli tuotepainotteinen: annettiin enemmän arvoa sille, että asiakas saa sumppinsa kuin sille, että asiakas saisi elämyksen.

Muita huomioita:

Kahvila onnistui päätehtävässää, eli rentouttamaan conihälinän keskellä. Mikä on jo itsessään loistava suoritus. Varsinkin, kun kahvilassa oli jatkuva trafiikki: nouto-asiakkaita ja jopa kärryjä matkalla täyttämään vesitankkeja. Tähän tietenkin vaikuttaa ihan jo sekin, että pääsi istumaan paikoilleen juotavan ja pienen syötävän äärelle, mutta hyvällä palvelulla oli siihen luonnollisesti iso vaikutus.

Olimme hieman pettyneitä, kun meitä ei kertaakaan herroiteltu, tai kutsuttu millään muillakaan kohteliailla nimikkeillä. Oliko tämä kahvilan valittu linja vai olimmeko niin kasvottomia asiakkaita, ettei edes sopivaa nimikettä tullut meidoille mieleen?

Kahvilassa oli hyvin edustettuina erilaiset maid-hahmojen arkkityypit. Oli tsunderea, meganekkoa, meganekko-tsunderea, lolia, trappia, reipasta ja vaikka mitä muuta. Harmiksi meidoaan ei juurikaan päässyt itse valitsemaan. Olisi ollut mukava päästä testaamaan mahdollisimman montaa erilaista.

Yhteenvetona voitaneen todeta, että Desuconin Café Ichigo oli erinomainen täyden palvelun kahvila. Maid-puoli jäi kahvilassa pelkkien asujen varaan, mutta silti sydämeen jäi kaipuu päästä takaisin söpöjen meidojen palveltavaksi. Ja onko millään muulla oikeastaan merkitystäkään?

Söpöys pelastaa.

Kuulumisia Kitaconista

28.05.2009

Kuten kommentteja seuraavat lukijamme jo tietävätkin, Kitaconin ilmeisesti nimettömän kahvilan järjestäjät olivat kiinnostuneita kahvilansa onnistumisesta, ja käyttivät Meidojen Vapautusrintaman lomaketta tyytyväisyyden mittaamiseen. Lomakkeemme ei ole ehkä ihan siihen suunniteltu: palautelomakkeessa saisi olla myös avoimia kysymyksiä ja tilaa asiakkaiden oman äänen kuulemiselle. Olemme kuitenkin otettuja saamastamme arvostuksesta asiassa!

Sitten jotain, mitä ette ehkä tienneet vielä:  Kita Cafén järjestäjät keräsivät täytetyt lomakkeet kahvilassa ja tekivät tuloksista Excel-taulukon. Meidojen Vapautusrintama sai kuvan tästä taulukosta, josta selviää myös keskiarvot per arvosana ja yhteensä. Lomakkeita oli palautettu 93 kpl ja Kita Café oli saanut varsin hyvät arvostelut:

  • 1. Tervehtiminen & pöytäänsaatto: 4,46
  • 2. Ruokalista & odotussanat: 4,39
  • 3. Tilauksen otto: 4,16
  • 4. Tarjoilu: 4,41
  • 5. Esillepanon söpöys: 4,24
  • 6. Viimeistelypalvelu: 3,91
  • 7. Maksaminen: 4,43
  • 8. Lähteminen: 4,28

Ilmeisesti conissakävijät olivat siis pitäneet kahvilasta. Hyviä arvosanoja tosin selittää osin kahvila-asiakkaiden keski-ikä, joka kuuleman mukaan oli sangen matala. Nuoret kävijät tunnetusti antavat hyvin polarisoituneita arvosteluja, ja conihumussa arvosanat polarisoituvat erityisesti sinne  korkeampaan päähän. Lisäksi, kun Suomessa ei ole mitään, mihin maid-kahvilakäyntiä verrata, niin kaikki vähänkin tavallista kahvilaa parempi palvelu tuntuu loistavalta. Tämän takia Meidojen Vapautusrintamalle satunnaisten kävijöiden arvosanat eivät kerro juuri mitään.

Toinen mahdollinen selitys korkeille arvosanoille on myötätuntotekijä. Tunnetustihan meidot ovat naiseuden söpöin ilmentymä. Näille söpöille olioille haluaa olla kiltti. Kiltteys näkyy helposti niin, että arviota kirjoittaessa virheet unohdetaan ja keskitytään vain positiivisiin puoliin, jolloin arvosana nousee objektiivista arvostelua korkeammaksi. Uskon, että tämä on vaikuttanut ainakin skene-julkkis Janne Kempin arvosteluun: kaikesta täydet pisteet, paitsi esillepanosta ja pöytäänsaattamisesta Kempin käveltyä pöytään omin avuin.

Jos korkeiden pisteiden takana on söpöyden aiheuttamaa myötätuntoa, se on myös hyvä merkki. Se nimittäin tarkoittaa, että maid-kahvilan illuusio on tavoittanut asiakkaan. Meido ei ole hänelle enää pelkkä kahvinkantaja, vaan jotakin paljon henkilökohtaisempaa. Jotain, jonka haluaa pysyvän iloisena ja onnellisena myös kahvilassa vietetyn ajan jälkeen. Ja maid-kahvilassahan kaikki muu on vain hienosäätöä.

On siis mahdollista, että Kitaconin kahvila oli todella hyvä. Meidojen Vapautusrintamaa harmittaa suunnattomasti, ettei saanut edustajaansa paikalle kokemaan kahvilaa. Varsinkin, kun kyseessä näyttää olevan ensimmäinen onnistunut maid-kahvila Suomessa. Olisimme kiinnostuneita haastattelemaan jotakin kahvilassa käynyttä. Jos Sinä, arvoisa lukija, olit Kitaconin maid-kahvilassa, ota yhteyttä: meidojenvapautusrintama@gmail.com

Kuvaaja: Miika Ojamo

Kuvaaja: Miika Ojamo

Meidojen puvut näyttivät noudattavan klassista peruslinjaa ilman turhia krumeluureja. Tosin eipä mitään erityisen kiinnostavaakaan puvuista löydy. Puvut sopisivat hyvin Venäjän kouluihin valmistujaispäiväksi. Ja ovatko nuo kissankorvat tuolla toisella meidolla? Turhaa ernujenmielistelyä tuollainen.

Kitaconin kahvilan haastaja, Desuconin Café Ichigo, vetää ennakkotietojen perusteella puvuissa pidemmän korren: http://www.youtube.com/watch?v=RWPC-3rncwk

Tuosta puvusta löytyy jo näyttävyyttä ja jopa ilmavuutta! Tyylikäs mekko yhdistettynä kauniisti laskostuneeseen, myös selän taakse ulottuvaan esiliinaan ja unelmaiseen pitsireunaiseen alushameeseen luo kauniin kolmikerroksisen vaikutelman, jossa silmä lepää pidemmänkin aikaa. Tuo kaulassa roikkuva rusetti/mikälie näyttää tuossa videossa vähän hassulta, mutta emme tuomitse ennen kuin itse näemme!

Meidojen Vapautusrintaman saamien tietojen mukaan noita pukuja on tilattu jokaiselle meidolle mittojen mukaan ja vaihtelevin hihojen sekä hameen pituuksin. Odotamme jännityksellä, miltä tuo maid-asu näyttää pitkillä hihoilla ja hameella.

Lopuksi vielä Kempin viesti Vapautusrintamalle: kemppi Luulemme kuitenkin, ettei ”Kemppi-setäkään” haluaisi nähdä Vapautusrintamaa essut päällä ;-)

Tulevia con-kahviloita

21.05.2009

Suomen maid-skenessä on tapahtumassa jotain erikois-jännää lähiviikkoina, kun sekä Kitaconissa että Desuconissa pidetään maid-kahvilat! Lähetimme jo jokin aika sitten kummankin kahvilan vastuuhenkilöille saman kysymyslistan liittyen kahviloiden toteutukseen. Pidimme saamistanne vastauksista ja olemme varovaisen toiveikkaita saamaan edes jossain määrin onnistuneen maid-kahvilan Suomeenkin! Vaikka sitten vain pariksi päiväksi.

Kumpikaan tosin ei ole puhtaasti maid-kahvila. Kitaconissa on meidojen ohella hosteja, Desuconissa butlereita. Ihan ymmärrettävää ottaen huomioon con-kävijöiden demografian. Meidojen Vapautusrintamalle meidojen/tarjoilijoiden sukupuolella ei ole niin merkitystä, kunhan palvelutaso säilyy samana.

Kumpikin kahvila tuntuu ottavan meidojen koulutuksen vakavissaan. Kitacon painottaa fyysisesti samassa tilassa tapahtuvaa harjoittelua, kun Desucon luottaa tapojensa mukaan enemmän netin voimaan. Meidojen Vapautusrintaman silmissä kahviloiden onnistumiseen kiteytyy julkinen keskustelu Desuconin hajautetusta coninjärjestämisestä. Parempi coninjärjestämistapa voittakoot!

Kumpikin kahvila painottaa yksinkertaista linjaa: ei lisäpelejä tai muuta härpäkettä vaan hyvää peruspalvelua. Ainoa suurempi ero löytyy kahviloiden suhtautumisessa valokuvaamiseen. Kitaconiin on suunniteltu erillistä valokuvausnurkkaa, jossa voi otattaa itsestään kuvan meidon kanssa istuen hienossa tuolissa, ja muutenkin kuvaaminen on sallittua. Desuconin kahvilassa taas valokuvaus on kokonaan kielletty.

Kitacon pidetään Kemissa tulevana viikonloppuna 23. -24.5. osana Kemin sarjakuvapäiviä. Maid-kahvila valtaa kulttuurikeskuksen kahvila Iiriksestä kolmasosan.

Desucon pidetään Lahdessa 6.-7.6.  Maid-kahvila valtaa kokonaan Sibeliustalon kahvilan, ja on ainoa paikan päältä löytyvä ruuan ja vedestä poikkeavan juoman lähde.

Arvostelulomake Jos maid-kahvilassa käyntiin haluaa enemmän syvyyttä, voi harrastaa niiden arvioimista. Arvioinnin pohjana voiäyttää esimerkiksi Meidojen Vapautusrintaman (Tsukiconin jälkeen nollakorjattua) arvostelulomaketta: Arvostelulomake

Sitten huonoja uutisia: Meidojen Vapautusrintama ei näillä näkymin saa edustajaa Kemiin kahvilatarkistukselle. Esteeksi nousevat työ- ja henkilökohtaiset kiireet yhdistettynä Kemin kaukaiseen sijaintiin. Olemme kuitenkin erittäin kiinnostuneita käyntiraporteista paikan päältä. Niitä voi lähettää meille osoitteeseen meidojenvapautusrintama@gmail.com tai kirjoittaa vaikka blogin kommentiksi.

Tracon

15.02.2009

Tracon oli ja meni. Meidojen Vapautusrintaman kannalta kiinnostavinta tapahtumassa oli Desuconin huone. Olivat nimittäin luvanneet tarjota ”hieman esimakua tulevista maid-asuista”.

Huoneessa olikin sitten yksi meido istumassa pöydän takana lipunmyynnin vieressä. Siinä istua kökötti. Kökötti vain istuen, ilman mitään palveluhalua. Palvelut kaikki poissa olivat, poissa kuin natsien valta. Natsit vallassa Desuconissa ovat. Desuconin natsit istuvat pöydässä meidojen kanssa. Siellä piirtelevät hakaristejä meidojen alastomiin vartaloihin. Ei! Ei alastomiin vartaloihin JUMALAUTA!! Kasvoihin! Kasvoihin piirtelevät hakaristejä, pilaavat meidojen kauneuden…

…lääkkeet…

Puvusta voisi sanoa: muuten ihan kiva, mutta mitä ihmeen marjoja siinä oli? Jotain mansikoita, koska Café Ichigo? Mauttomuuden kruunasi selkäpuolelle kiinnitetty, koko selän peittävä Desucon-juliste. Onko meidot nyt sitten mainostelineitä? Immersion se ainakin rikkoi täydellisesti.

Traconin esityksen perusteella Desuconin maid-kahvilaa kohtaan tunnettu varovainen optimismi alkaa kääntyä kyynisyydeksi: sitä samaa huttua sieltä on odotettavissa kuin aikasemmistakin.

Riittämätön lomake

21.10.2008

Ennen Tsukiconia olimme Meidojen Vapautusrintamassa innoissamme, kun Suomeen oli tulossa ensimmäistä kertaa maid-kahvila! Olimme innostuksissamme tehneet arvostelulomakkeenkin – lähinnä jotta emme olisi kehuneet kahvilaa ihan liikaa ilman perusteita. No, fail-cafe oli fail:

Tsukicon kahvilalle piti lisätä oma nollasarake

Tsukicon kahvilalle piti lisätä oma nollasarake

Ainoa kohta, josta pystyi antamaan hyvät pisteet oli esillepanon söpöys. Ne muffinssit, mitä siellä tarjottiin olivat oikeasti söpöjä sokerikuorrutuksineen ja nonparelleineen. Lisäksi kahvi tarjottiin tyylikkäistä lasimukeista. Täysiä pisteitä tästäkään kohtaa ei voinut antaa, sillä mehu tarjoiltiin tylsästä muovituopista.

Muilta osin testi lähinnä paljasti lomakkeen puutteen: siinä ei ollut ollenkaan nollaa. Monet arvostelussa mukana olleista kohdista olivat hoidettu fail-cafessa niin huonosti, ettei niistä kehdannut antaa yhtäkään pistettä. Kertoikohan kukaan meidoille, miten maid-kahvilassa kuuluisi palvella? Jotenkin se epäilyttää, kun niin käsittämättömiä asioita meni väärin. Kuvaavaa oli, että kun eräs seurueemme jäsen tilasi limua, meido kaatoi lasin puolilleen seisaaltaan baaritiskin luona ennen kuin toi lasin ja puolikkaan pullon pöytään. Eikös sen olisi voinut kaataa vasta pöydässä? Aikaa olisi kulunut tasan yhtä paljon, mutta asiakastyytyväisyys olisi takuulla korkeampi.

Me maid-kahviloiden fanit emme voi enää vain istua ja odottaa, että joku tekee tämän oikein. Vaarana on, että suomalaiset tottuvat ajatukseen maid-kahviloista tavallisina kahviloina, joissa tarjoilijoilla nyt vain sattuu olemaan maid-asut päällään. Meidän on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja vaikuttaa siihen, että yhdestäkään maid-kahvilasta ei tule tässä maassa fail-cafe.

Kaikki alkoi Tsukiconissa

20.10.2008

Tänään oli Tsukiconin toinen päivä. Conin varjoissa kokoontui myös Meidojen Vapautusrintama ensimmäistä kertaa. Kokouksessa todettiin Suomen meido-tietämyksen olevan vielä todella heikkoa, mistä oivana osoituksena Tsukiconin ”maid-kahvila”, aka ”fail-cafe”.

Tarjoilijoista osa oli kyllä söpöjä maid-mekoissaan, mutta niinkuin lääkäriksi ei päästä vetämällä päälle valkea takki ja laittamalla kaulaan stetoskooppi, ei myöskään ihmisestä meidoa tee pelkät vaatteet. Kukaan ei ollut tainnut opettaa tarjoilijoille, miten asiakkaita kuuluisi palvella. Kukaan ei toivottanut tervetulleeksi, kiittänyt tai edes mokatessaan pyytänyt anteeksi. Perinteistä suomalaista ”palvelua” kyllä saisi muualtakin, ei sitä varten tarvitse maid-asuja. Lisäksi paikalla oli vaikeuksia niinkin perustavanlaatuisissa asioissa kuten pöytiintarjoilussa. Monet asiakkaat joutuivat hakemaan juomansa tiskiltä kyllästyttyään odottamaan palvelua.

Meidojen Vapautusrintaman ensimmäiseksi päämääräksi päätettiinkin suomalaisten sivistäminen meido-kahviloiden todellisesta tarkoituksesta. Varsinaisista toimintatavoista puhuminen jäi kesken, kun keskustelun täytti fail-cafea kohtaan suunnattu raivo. Saimme kuitenkin sovittua, että kukin edistää meido-kahviloiden sanomaa tahollaan, ja että perustamme tämän blogin kommunikaation helpottamiseksi. Tästä se lähtee.