Maid-puvun merkitys

Maid-asun merkitystä asiakkaalle yleensä liioitellaan. Maid-kahvilassa vallitsee illuusio, ei fantasia. Illuusio henkilökohtaisesta palvelusta ei vaadi mitään tiettyä vaatetta, vaan se onnistuu vähän missä tahansa vaatteissa, kunhan ne on muuten nätit. Esimerkiksi vähän mikä tahansa univormu käy. On nähty maid-kahvilan tapaan toimivia paikkoja, joissa tarjoilijoina on nunnia, hoitsuja, lentoemäntiä, animehahmoja tai famiresu-ravintolan tarjoilijoita. (Mitenhän tätä jälkimmäistä oikein markkinoidaan: ”tarjoilija-kahvila”?)

Maid-puvut maid-kahvilassa eivät siis olekaan ihan niin itsestäänselviä kuin mitä aluksi luulisi. Mutta joku selityshän sille on oltava, miksi niin monet kahvilat ovat nimenomaan maid-kahviloita. Brändääntyminen vaikuttaa asiaan: maid-kahviloilla on maine hyvän palvelun kahviloina, joten asiakkaat tietävät mitä niistä odottaa. Mutta jo ennen maid-kahviloita oli cosplay-kahviloita, joissa oli lähes sama palvelutaso, eikä niistä tullut ikinä samanlaista ilmiötä.

Jotta vastaus selviäisi, pitää asiaa ajatella muualtakin kuin asiakkaan näkökulmasta. Nimittäin, maid-puku ei ehkä olekaan niin tärkeä asiakkaalle kuin mitä se on tarjoilijalle. Hyviä tarjoilijoitahan on tunnetusti vaikea löytää. Harvalla ihmisellä on luonnostaan niin kova miellyttämisenhalu, että luonnostaan jaksaa hymyillä koko päivän asiakkaille. Maid-kahviloilla on tähän salainen ase: roolileikki.

Rooliin asettautuminen ei ole pakollista meidolle, mutta se auttaa huomattavasti. Pukeutumalla maid-pukuun tarjoilija valmistaa itseään roolia varten. Puku auttaa häntä siirtymään pois arkiminästään ja astumaan ehdottomasti herraansa tottelevan palvelijan rooliin. Roolissa häntä ei kyllästytä eikä väsytä, sillä eihän tällaiset asiat kuulu täydellisen palvelijan olemukseen. Niiden sijaan hän on aina iloinen ja energinen.

Maid-puku on siis oleellinen paitsi asiakkaiden viihtymisen, kuin myös tarjoilijoiden kestämisen kannalta.

Tervehtimisen käytännöt

Aikaisemmassa ohjekirjoituksessa ei ehditty käsitellä vielä ollenkaan käytännön asioita tervehtimisestä, joten keskitytään nyt niihin.

Tervehtimisessähän tärkeintä on keskittyminen vain tervehdittävään asiakkaaseen. Keskittyminen helpottuu, jos tervehtiminen tapahtuu jollain tavalla rajatussa tilassa. Japanilaisissa maid-kahviloissa usein on sisääntulotila rajattuna jotenkin, edes henkisesti. Yleisiä rajauselementtejä ovat kassatiski, viherkasvit tai naulakko. Oikein suunniteltu eteinen estää sivuille vilkuilun yhtä hyvin kuin hevosten silmälaput, vaikka ensisilmäyksellä sen olemassa oloa ei edes huomaisi.

Jos maid-kahvilassa tavoitellaan Akihabaran henkeä, tervehtiessä pitää kumartaa. Tähän tilanteeseen hyvä kumarruksen syvyys on 30 astetta. Liian syvä kumarrus vaikuttaa läpinäkyvältä mielistelyltä. Liian matala puolestaan tuntuu turhan hätäiseltä. Kumartamisessa erityistä huomiota pitää kiinnittää sen rauhallisuuteen. Sopivan hidas kumarrus viestittää asiakkaalle, ettei tässä olla jäniksen selässä vaan meillä on reilusti aikaa yhdessä. Näin, vaikka kunnolla kumartamiseen menee ehkä sekunti pitempään kuin hätäiseen kumarrukseen.

Hymyileminen on tärkeä. Niinkuin kaikessa asiakaspalvelussa, hymy viestittää ystävällisyyttä ja palveluhalukkuutta. Maid-kahviloissa palvelu on kaikki kaikessa, joten myös hymyn pitää olla kohdallaan. Täydellisyyttä lähestyy luonnollinen ja vieno hymy, jossa suun lisäksi myös silmät hymyilevät.

Japanilaisissa maid-kahviloissa asiakasta tervehditään yleensä sanomalla ”Okaerinasaemase, goshujin-sama.” Eli ”Tervetuloa takaisin [kotiin], isäntä.” Suomen oloihin fraasia joudutaan hieman korjaamaan.

Isäntähän tarkoittaa suomen kielessä maatalon omistajaa. Jopa siinä määrin, että torpparit eivät olleet isäntiä omalla torpallaan, joka siis ei ollut talo, koska sijaitsi vuokramaalla. Talon merkitys sanana on muuttunut vuosien saatossa, mutta isännällä on edelleen varsin agraarinen sävy. Siitä on siis päästävä eroon.

Sopivaa korvaajaa voitaisiin etsiä 1800-luvun kartanoelämästä. Meidojen Vapautusrintaman saamien tietojen mukaan kartanoiden palvelijattaret kutsuivat työnantajiansa yksinkertaisesti ”herra” tai ”rouva”, paitsi jos heillä oli jotain ylimääräisiä titteleitä, jolloin käytettiin saksasta tuttua tyyliä: ”herra tohtori”, ”herra kreivi”, ”rouva opettajatar”, yms. Tuntemattomalle vain ”herra” tai ”rouva”.

Suomessa ei ole fraasia, jota sanottaisiin yleisesti kotiin palatessa. Perheenjäsenet tervehtivät tosiaan, mikäli sattuvat eteisessä tai käytävällä törmäämään, ja silloinkin sanovat yleensä vain ”moi”. Sopivaa tervehdystä haettaessa tässä kohtaa pitäneekin irtaantua kontekstista ja valita sopiva, yksinkertainen lause, jolla asiakas tuntee itsensä tervetulleeksi. Ja mikä olisikaan helpompi tapa toivottaa tervetulleeksi kuin sanoa ”tervetuloa”?

Kun nämä osat yhdistetään, saadaan tervehdykseksi ytimekäs ”Tervetuloa, herra.”

Kertaukseksi vielä tervehtimisen tapahtumakulku: Uuden asiakkaan huomattuaan meido menee asiakkaan luo hymyillen, kumartaa ja sanoo ”Tervetuloa, herra.”

Ja tuon lauseen perusteluun meni sitten 2 pitkähköä blogipostausta. Taitaa kulua tovi jos toinenkin, ennen kuin näiden ohjeiden asiakas saadaan kahvilasta ulos…

Illuusio alkaa tervehdyksestä

Jotta tulevien maid-kahviloiden onnistuminen ei olisi ainakaan oikean tiedon puutteesta kiinni, kirjataan tähän blogiin myös ajatuksia maid-kahvilan oikeasta toteutuksesta. Ensimmäisessä sarjan kirjoituksessa käsitellään kaiken alkua, eli sisääntulotervehdystä.

Kun jossain fiktiossa – oli se sitten animea, draamaa tai sarjakuvaa – kuvataan maid-kahvilaa, muistetaan aina näyttää, miten meido kumartaa ja sanoo ”okaerinasaimase, goshujin-sama”. Miksi aina juuri tämä kohtaus? Onhan se maid-kahviloiden kaikkein helpoiten ja nopeiten tunnistettava tapahtuma, mutta se on sitä lähinnä juuri tämän toiston itsensä takia. Harvoin kuitenkaan tulee ajatelleeksi, kuinka tärkeässä roolissa tämä ensimmäinen tervehdys on koko käynnin onnistumisen kannalta.

Maid-kahvilan viehätys perustuu illuusiolle, jossa asiakas saa vaikutelman ettei meido ole kahvilassa vain töissä, vaan hän on siellä nimenomaan palvellakseen tätä kyseistä asiakasta. Jos tämä illuusio särkyy, jäljelle jää pelkkä kahvila, jossa tarjoilijoilla sattuu olemaan kivat kledjut. Maid-kahvilan illuusio on kummallisen sitkeää kamaa. Se ei säry ihan pienestä, kuten siitä että istuu samassa huoneessa monien muiden asiakkaiden kanssa, joita ”minun meidoni” myös palvelee.

Ennen kuin illuusion kestävyyttä päästään testaamaan, asiakkaan pitäisi päästä siihen sisään. Tässä kohtaa näkyy ensimmäisen tervehdyksen tärkeys. Kun illuusioon upottaminen aloitetaan heti ovelta alkaen, asiakas siirtyy siihen luonnollisesti ja vaivatta, jolloin illuusioon saadaan vaadittava kestävyys.

Tärkeintä hyvässä on tervehdyksessä, kuten muussakin meidojen toiminnassa, on keskittymisen täydellinen keskittäminen. Kun meido tervehtii asiakasta, mistään ei saa näkyä läpi muiden asiakkaiden olemassaolo, henkilökohtaiset huolet, viemistä odottavat tilaukset tai asiakkaan pöhöttövän ruma naama. Siinä hetkessä ei ole kuin meido ja asiakas, kaikki muu on suljettu ulkopuolelle. Ei ihan niin helppoa kuin miltä kuulostaa.

Kunhan tämä pääsääntö muistetaan, tervehdyksen sisällöllä ei enää olekaan niin merkitystä. Se kuuluisa ”okaerinasaimase, goshujin-sama” ei ole kuitenkaan kuin sanoja, ja maid-kahviloissa pelataan tunteilla. Kaikenlaista voi kokeilla: sanoissaan sekoileminen on moe, asiakkaan kohteleminen kylmästi on tsundere. Kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan ehkä näitä arvosta, joten perinteinen tervehdys on luotettavin.

Epäonnistuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että meido ei keskity asiakkaaseen tervehtiessään. Huonosti suunnitellussa kahvilassa meido tervehtii sisään astunutta asiakasta samalla, kun palvelee toista. Ehkä todennäköisin skenaario epäonnistuneelle tervehdykselle on meidon keskittymisen lipsahtaminen hetkellisesti muiden asiakkaiden puoleen. Sen voi saada aikaan yleinen häly, varsinainen palvelupyyntö salin asiakkaalta, tervehdittävän asiakkaan kiinnostus jotain tiettyä salissa olevaa asiakasta kohtaan tai jokin muu häiriötekijä. Meidojen pitäisi osata suodattaa kaikki nämä pois mielestään tai ainakin olla näyttämättä niiden vaikutusta.

Jos tervehdyksessä epäonnistutaan, on kahvilakäynnin pelastaminen huomattavan hankalaa. Asiakkaan saattamiseksi illuusiokuplaan vaaditaan tälläisessä tilanteessa 2 kiloa vakiofraaseja, hyvät tarjoilut ja paljon hymyä.

その時すべてが始まった。