Ippailla haussa nimi (ja ehkä myös tarkoitus)

28.11.2008

Tiedonantajamme lähetti lisätietoja Ippain maid-kahvilahankkeen etenemisestä:

Ippain Nimiehdotukset

Ei näin. Ei todellakaan näin. Café Nekon tilalle saimme kasan yhtä kornia desukawaiineko-japania. Pelkästään sellaisia ehdotuksia, mitä voisi olettaa kuulevan uusilta kissankorvailijoilta. Ei mitään mielikuvitusta. Ei mitään huumoria. Ei mitään mielikuvia. Ei mitään muuta kuin suoraan sanakirjasta napattuja kivan kuuloisia sanoja.

Onko Suomessa joku asetus, jonka mukaan maid-kahvilan nimen pitää olla muotoa Café X? Tsukiconin fail-kahvila taisi olla nimeämätön, mutta Desuconiin tuleva kahvila on nimeltään Café Ichigo. Yhtäkään tästä muodosta poikkeavaa ehdotusta ei Ippaikaan ole valinnut jatkokierrokselle, vaikka tietojemme mukaan tälläisiäkin ehdotuksia on esitetty. Hassua sinänsä, sillä Japanin maid-kahviloissa tälläistä pakkoa ei ole. Osa kahviloista käyttää kyllä tällaista määrittelyä, mutta silloinkaan se ei ole aina se sama ”Café”, eikä aina nimen alussa. Usein määrittely esiintyy vain kahvilan täydellisessä nimessä, mutta puhekielessä se jätetään turhana pois. Toisin sanoen, nimessä on sen verran ideaa, ettei sen tunnistettavuus vaadi pakotettuja etuliitteitä.

Ippai on ilmeisesti valinnut ehdotukset pitäen silmällä kaupan isointa asiakasryhmää: 13-16 vuotiaita japani-fanityttöjä. Onkohan missään vaiheessa ajateltu, mikä tulee olemaan kahvilan kohderyhmä? Ernutytöt eivät taida olla kuitenkaan niitä aktiivisimpia kahvinjuojia. Eivät ainakaan niillä hinnoilla, millä maksettaisiin maid-kahvilan vaatima työvoima. Yleensä polttavat mielummin rahansa vaatteisiin, meikkeihin, jiirukeikkalippuihin tai siihen Ippain/Blippon krääsään. Kohderyhmää pitäisi siis laajentaa.

Eläväisessä yliopistokaupungissa luonnollisin kohderyhmä kahvilalle on parikymppiset korkeakoulutetut tai korkeakouluopiskelijat. Merkittävä osa opiskelijoista on kuitenkin töissä opintojensa ohella, jolloin heillä on kyllä varaa käydä kahvilla silloin tällöin, ja tekevätkin tätä säännöllisesti. He myös arvostavat kahvilassa rauhallisuutta, hyvää henkeä ja laadukasta palvelua, eli juuri niitä ominaisuuksia, jotka ovat maid-kahviloiden tärkeimmät kilpailuvaltit, ja joiden ansiosta hyvä maid-kahvila erottuisi Helsingin kahviloiden joukosta yhtä selvästi kuin mustiin pukeutunut scifisti cosplay-massasta.

Mitä peräänkuuluttamamme korkeakouluopiskelija sitten ajattelee, kun näkee kahvilan, jonka nimi on ”Café Kawaii”? Tuskin hirveästi rohkaisee menemään sisään asti, kun nimi viestii lähinnä ”Hei, ollaan kahvila teini-ikäisille animefanitytöille!” Jos nimessä olisi vähän mielikuvitustakin – tai jopa ripaus runollisuutta – se ei olisi keneltäkään pois, mutta antaisi varmasti kiinnostavammankuvan kahvilasta potentiaaliselle asiakkaalle.

Sen lisäksi, että Ippain valitsemat nimiehdotukset ovat raivostuttavan tylsiä, on melkein jokaisessa yksittäisessä ehdotuksessa ongelmia sisällön kanssa. Tarkempaa analyysiä seuraa:

Café Koofuku
幸福 = onni
Kahvila Onni

Koufuku (romanisointi muutettu) tarkoittaa kyllä onnea, mutta jälkimmäinen kanji 福 tarkoittaa myös varallisuutta ja omaisuutta. Jos nimi käännetään englanniksi, koufuku olisi fortune eikä happiness. Kahvilan nimenä tällainen on aika brutaali: jo nimikin kertoo, että kahvilan päätarkoitus on tehdä omistajastaan varakas.

Café Takara
宝 = aarre
Kahvila Aarre

【お宝】.

Puhumattakaan siitä, mitä kaksinaismielisyyksiä sana ”aarre” suomessakin herättää.

Café Kaori
香り = tuoksu
Kahvila Tuoksu

Tässä nyt ei ole muuta vikaa, kuin että pelkkä tuoksu on aivan liian abstrakti välittämään minkäänlaista viestiä, tunnetta tai muuta mielikuvaa.


Café Chibi

ちび = kääpiö
Kahvila Kääpiö

Café Chibi olisi kahvilalle oikein hyvä nimi. Siis siinä tapauksessa, että kyseisen kahvilan tarjoilijat ovat joko a) kääpiökasvuisia tai b) lapsia.

Nimi olisi mahdollinen myös kahvilalle, joka on suunnattu (alle 12v) lapsille. Siinäkin tapauksessa se tosin olisi mielikuvituksettomuudessaan päätäpakottavaa tasoa.

Sekä japanissa että länsimaissa chibillä on yleensä söpö kaiku, mutta se johtuu vain siitä, että se yhdistetään muihin asioihin. ”Kääpiö” ei ole söpö. ”Kääpiöelefantti” on söpö.


Café Aoi

青い = sininen, vihreä
Kahvila Sininen

Sininen? Kylmyyden ja masennuksen väri? Millähän tavalla tämän pitäisi olla kiva nimi maid-kahvilalle?

Toinen merkitys Aoille on vihreä, jolla on samantapaisia mielikuvia kuin suomessakin, lukuunottamatta kasvillisuutta. Siis esimerkiksi nuoruus ja kokemattomuus. Vaikka dojikko-meido onkin aina silloin tällöin moe, ei sitä sentään tarvitsisi kahvilan nimessä asti mainostaa.

Café Nakama
仲間 = ystäväpiiri tai sen jäsen, kaveri, kolleega
Kahvila Toveri

Tässä voisi jopa ollakin jotain ideaa. Voisi ajatella, että asiakkaat ja meidot muodostavat nakama-piirin. Tai jopa asiakkaat keskenään. Mutta silloin kahvilan nimenä pitäisi olla Nakama Café, joka kuulostaa kohtalaisen sisäänlämpiävältä. ”Jos et ole kaverimme, älä tule tänne.”


Café Mito

…? ミート = liha??
Kahvila Liha

Niin. Lihaa saatavilla. Tai sitten ei. Tämän nimen voi ottaa käyttöön sitten, kun Sihteeriopisto perustaa oman kahvilan.

Miksi Ippai on valinnut jatkoon ehdotuksen, jonka merkityksestä ei ole itsekään tietoinen?


Café Macha

抹茶 = vihreä, pulveroitu tee (käytetään mm. chado:ssa)
Kahvila Vihreä Tee

Jos Suomenlinnan teehuoneeseen avattaisiin kahvila, tämä nimi voisi kelvata sinne. Mutta oletan, että tässä maid-kahvilassa teeseremonia ei esiinny listalla. Vihreää teetä varmaan on, mutta sekään ei varmaan tule olemaan pinaattikeiton näköistä ja makuista macchaa, vaan jotain perusteetä.

Café Kawaii
可愛い = söpö, ihana, rakastettava
Kahvila Söpö

Jos mielikuvituksettomuudesta jaettaisiin palkintoja, tämä ehdotus saisi sekä olympiamitalin, Nobelin palkinnon että Pulitzerin. Voitaneen todeta vain kuorossa yhteen ääneen: ”Ei.”

Pidetään kuitenkin vielä mielessä, että pelkkä nimi kahvilaa pilaa. On tietenkin mahdollista, että Ippai vielä yllättää positiivisesti ja itse kahvila onkin sitten täyttä rautaa.

Maid-kahvila suunnitteilla Helsinkiin?

19.11.2008

Tälläinen viesti on lähetetty Ippain sähköpostilistalle:

Ippain Nimikilpailu

Pitääkö tämä tulkita nyt niin, että Helsinkiin oltaisiin saamassa ihan oikeaa maid-kahvilaa? (  ゚ ▽ ゚ ;)

Ajatus herättää ristiriitaisia tunteita. Tämähän on juuri sitä, mitä on aina haluttukin, mutta toisaalta mielessä kummittelee vielä Tsukiconin fail-cafe. Kun toteuttajana on Ippai – käytännössä siis yhden ihmisen pyörittämä animekrääsäpuoti – pelko Tsukiconin katastrofin vakiintumisesta pysyväksi suomalaiseksi maid-kahvilan toteutustavaksi alkaa tuntua todelliselta. Pelkoa ei yhtään helpota se, että kahvila olisi haluttu alunperin nimetä Café Nekoksi. Meidoilla olisi varmaan olleet kissakorvatkin >_<

Onnistuessaan kahvila toimisi uuden ajan airueena, levittäen maid-kulttuurin ilosanomaa tehokkaammin kuin tusina järjestö- ja mediayhteyksillä varustettua salaseuraa. Suomen yli pyyhkäisisi maid-buumi, eikä yhdenkään naisen enää tarvitsisi hävetä maid-asun käyttöä! No, kai sitä saa olla unelmia, vaikkakin epärealistisia (:_;)

Ippain suunnitelmien toteutuminen ei tunnu olevan mitenkään ihan heti nurkan takana. Kohtuuhintaisia, kahvilakäyttöön soveltuvia tiloja, jotka olisivat vielä hyvällä paikallakin ei kovin usein Helsingissä vapaudu. Sellaista kuitenkin ilmeisesti tarvittaisiin, että kahvila syntyisi. Viestistä ei voi päätellä, kuinka paljon muuta toteutusta on mietitty, mutta oletettavasti mitään ei ole lyöty lopulliseti lukkoon.

Meidojen Vapautusrintaman on tässä tilanteessa pyrittävä aktiivisesti vaikuttamaan maid-kahvilan onnistumiseen. Yksi vaikuttamisen välineistä voisi olla juurikin tämä blogi ja varsinkin sen ohjekirjoitukset. Jos kahvilasta vastaavat henkilöt (tai henkilö) saataisiin lukemaan näitä, vältyttäisiin monilta kahvilan hengen tuhoavalta virheeltä, ja se voisi vaikka onnistua!

Muitakin tapoja viestimme välittämiseen tietenkin on, mutta niistä ei sen enempää tällaisella julkisella paikalla.

Illuusio alkaa tervehdyksestä

22.10.2008

Jotta tulevien maid-kahviloiden onnistuminen ei olisi ainakaan oikean tiedon puutteesta kiinni, kirjataan tähän blogiin myös ajatuksia maid-kahvilan oikeasta toteutuksesta. Ensimmäisessä sarjan kirjoituksessa käsitellään kaiken alkua, eli sisääntulotervehdystä.

Kun jossain fiktiossa – oli se sitten animea, draamaa tai sarjakuvaa – kuvataan maid-kahvilaa, muistetaan aina näyttää, miten meido kumartaa ja sanoo ”okaerinasaimase, goshujin-sama”. Miksi aina juuri tämä kohtaus? Onhan se maid-kahviloiden kaikkein helpoiten ja nopeiten tunnistettava tapahtuma, mutta se on sitä lähinnä juuri tämän toiston itsensä takia. Harvoin kuitenkaan tulee ajatelleeksi, kuinka tärkeässä roolissa tämä ensimmäinen tervehdys on koko käynnin onnistumisen kannalta.

Maid-kahvilan viehätys perustuu illuusiolle, jossa asiakas saa vaikutelman ettei meido ole kahvilassa vain töissä, vaan hän on siellä nimenomaan palvellakseen tätä kyseistä asiakasta. Jos tämä illuusio särkyy, jäljelle jää pelkkä kahvila, jossa tarjoilijoilla sattuu olemaan kivat kledjut. Maid-kahvilan illuusio on kummallisen sitkeää kamaa. Se ei säry ihan pienestä, kuten siitä että istuu samassa huoneessa monien muiden asiakkaiden kanssa, joita ”minun meidoni” myös palvelee.

Ennen kuin illuusion kestävyyttä päästään testaamaan, asiakkaan pitäisi päästä siihen sisään. Tässä kohtaa näkyy ensimmäisen tervehdyksen tärkeys. Kun illuusioon upottaminen aloitetaan heti ovelta alkaen, asiakas siirtyy siihen luonnollisesti ja vaivatta, jolloin illuusioon saadaan vaadittava kestävyys.

Tärkeintä hyvässä on tervehdyksessä, kuten muussakin meidojen toiminnassa, on keskittymisen täydellinen keskittäminen. Kun meido tervehtii asiakasta, mistään ei saa näkyä läpi muiden asiakkaiden olemassaolo, henkilökohtaiset huolet, viemistä odottavat tilaukset tai asiakkaan pöhöttövän ruma naama. Siinä hetkessä ei ole kuin meido ja asiakas, kaikki muu on suljettu ulkopuolelle. Ei ihan niin helppoa kuin miltä kuulostaa.

Kunhan tämä pääsääntö muistetaan, tervehdyksen sisällöllä ei enää olekaan niin merkitystä. Se kuuluisa ”okaerinasaimase, goshujin-sama” ei ole kuitenkaan kuin sanoja, ja maid-kahviloissa pelataan tunteilla. Kaikenlaista voi kokeilla: sanoissaan sekoileminen on moe, asiakkaan kohteleminen kylmästi on tsundere. Kaikki asiakkaat eivät kuitenkaan ehkä näitä arvosta, joten perinteinen tervehdys on luotettavin.

Epäonnistuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että meido ei keskity asiakkaaseen tervehtiessään. Huonosti suunnitellussa kahvilassa meido tervehtii sisään astunutta asiakasta samalla, kun palvelee toista. Ehkä todennäköisin skenaario epäonnistuneelle tervehdykselle on meidon keskittymisen lipsahtaminen hetkellisesti muiden asiakkaiden puoleen. Sen voi saada aikaan yleinen häly, varsinainen palvelupyyntö salin asiakkaalta, tervehdittävän asiakkaan kiinnostus jotain tiettyä salissa olevaa asiakasta kohtaan tai jokin muu häiriötekijä. Meidojen pitäisi osata suodattaa kaikki nämä pois mielestään tai ainakin olla näyttämättä niiden vaikutusta.

Jos tervehdyksessä epäonnistutaan, on kahvilakäynnin pelastaminen huomattavan hankalaa. Asiakkaan saattamiseksi illuusiokuplaan vaaditaan tälläisessä tilanteessa 2 kiloa vakiofraaseja, hyvät tarjoilut ja paljon hymyä.

その時すべてが始まった。

Riittämätön lomake

21.10.2008

Ennen Tsukiconia olimme Meidojen Vapautusrintamassa innoissamme, kun Suomeen oli tulossa ensimmäistä kertaa maid-kahvila! Olimme innostuksissamme tehneet arvostelulomakkeenkin – lähinnä jotta emme olisi kehuneet kahvilaa ihan liikaa ilman perusteita. No, fail-cafe oli fail:

Tsukicon kahvilalle piti lisätä oma nollasarake

Tsukicon kahvilalle piti lisätä oma nollasarake

Ainoa kohta, josta pystyi antamaan hyvät pisteet oli esillepanon söpöys. Ne muffinssit, mitä siellä tarjottiin olivat oikeasti söpöjä sokerikuorrutuksineen ja nonparelleineen. Lisäksi kahvi tarjottiin tyylikkäistä lasimukeista. Täysiä pisteitä tästäkään kohtaa ei voinut antaa, sillä mehu tarjoiltiin tylsästä muovituopista.

Muilta osin testi lähinnä paljasti lomakkeen puutteen: siinä ei ollut ollenkaan nollaa. Monet arvostelussa mukana olleista kohdista olivat hoidettu fail-cafessa niin huonosti, ettei niistä kehdannut antaa yhtäkään pistettä. Kertoikohan kukaan meidoille, miten maid-kahvilassa kuuluisi palvella? Jotenkin se epäilyttää, kun niin käsittämättömiä asioita meni väärin. Kuvaavaa oli, että kun eräs seurueemme jäsen tilasi limua, meido kaatoi lasin puolilleen seisaaltaan baaritiskin luona ennen kuin toi lasin ja puolikkaan pullon pöytään. Eikös sen olisi voinut kaataa vasta pöydässä? Aikaa olisi kulunut tasan yhtä paljon, mutta asiakastyytyväisyys olisi takuulla korkeampi.

Me maid-kahviloiden fanit emme voi enää vain istua ja odottaa, että joku tekee tämän oikein. Vaarana on, että suomalaiset tottuvat ajatukseen maid-kahviloista tavallisina kahviloina, joissa tarjoilijoilla nyt vain sattuu olemaan maid-asut päällään. Meidän on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja vaikuttaa siihen, että yhdestäkään maid-kahvilasta ei tule tässä maassa fail-cafe.

Kaikki alkoi Tsukiconissa

20.10.2008

Tänään oli Tsukiconin toinen päivä. Conin varjoissa kokoontui myös Meidojen Vapautusrintama ensimmäistä kertaa. Kokouksessa todettiin Suomen meido-tietämyksen olevan vielä todella heikkoa, mistä oivana osoituksena Tsukiconin ”maid-kahvila”, aka ”fail-cafe”.

Tarjoilijoista osa oli kyllä söpöjä maid-mekoissaan, mutta niinkuin lääkäriksi ei päästä vetämällä päälle valkea takki ja laittamalla kaulaan stetoskooppi, ei myöskään ihmisestä meidoa tee pelkät vaatteet. Kukaan ei ollut tainnut opettaa tarjoilijoille, miten asiakkaita kuuluisi palvella. Kukaan ei toivottanut tervetulleeksi, kiittänyt tai edes mokatessaan pyytänyt anteeksi. Perinteistä suomalaista ”palvelua” kyllä saisi muualtakin, ei sitä varten tarvitse maid-asuja. Lisäksi paikalla oli vaikeuksia niinkin perustavanlaatuisissa asioissa kuten pöytiintarjoilussa. Monet asiakkaat joutuivat hakemaan juomansa tiskiltä kyllästyttyään odottamaan palvelua.

Meidojen Vapautusrintaman ensimmäiseksi päämääräksi päätettiinkin suomalaisten sivistäminen meido-kahviloiden todellisesta tarkoituksesta. Varsinaisista toimintatavoista puhuminen jäi kesken, kun keskustelun täytti fail-cafea kohtaan suunnattu raivo. Saimme kuitenkin sovittua, että kukin edistää meido-kahviloiden sanomaa tahollaan, ja että perustamme tämän blogin kommunikaation helpottamiseksi. Tästä se lähtee.